Pietarsaaren kodissani on vihreää ympäri vuoden, vaikka Pohjanmaan rannikon talvi on pitkä ja pimeä. Tässä artikkelissa esittelen viherkasvini ja kerron, miten niitä hoidetaan. Kaikki ovat helppohoitoisia viherkasveja, joten ne sopivat hyvin myös aloittelijalle, joka haluaa tuoda kotiinsa vihreyttä ilman suurta vaivaa.
Mitä viherkasveja kodissani kasvaa?
Pietarsaaren kotini viherkasvit ovat:
- orkidea
- jättipeikonlehti
- palmuvehka
- posliinikukka
- kilpipiilea
- aitoviikuna, joka viettää talvet vanhempieni luona
Orkidea
Orkidea on helpompi huonekasvi kuin moni luulee, ja se palkitsee hoitajansa pitkällä kukinnalla. Se viihtyy valoisalla ikkunalaudalla, mutta kesän paahteelta se kannattaa suojata. Orkidea kasvaa kuorikarikkeessa eikä tavallisessa mullassa, koska luonnossa se kasvaa puiden oksilla.
Kastelen orkidean, kun sen juuret ovat muuttuneet hopeanharmaiksi ja ruukku tuntuu kevyeltä. Käytän huoneenlämpöistä vettä ja annan ylimääräisen veden valua kunnolla pois, sillä seisova vesi mädättää juuret. Kasvukaudella orkidealle annetaan laimeaa orkidealannoitetta noin kerran kuukaudessa. Kun kukinta loppuu, kukkavana leikataan nivelen yläpuolelta, jolloin orkidea voi kukkia samasta varresta uudelleen.

Jättipeikonlehti
Jättipeikonlehti on näyttävä viherkasvi, jonka suuret ja halkoiset lehdet tuovat huoneeseen heti trooppisen tunnelman. Hyvissä oloissa se kasvaa nopeasti isoksi. Jättipeikonlehti viihtyy valoisassa paikassa, mutta keskipäivän suora aurinko voi polttaa sen lehdet.
Kastelen jättipeikonlehden, kun mullan pintakerros on kuivunut, ja talvella selvästi harvemmin kuin kesällä. Kasvi tekee ilmajuuria, joita ei tarvitse leikata pois. Isompana se kaipaa tukikeppiä, jota vasten se voi kasvaa ylöspäin. Suuret lehdet keräävät pölyä, joten ne kannattaa pyyhkiä aina välillä kostealla liinalla.
Palmuvehka
Palmuvehka on ehkä helpoin kaikista viherkasveistani. Se varastoi vettä paksuun juurakkoonsa, joten se kestää kuivuutta ja antaa anteeksi, jos kastelu välillä unohtuu. Palmuvehka pärjää myös hämärämmässä paikassa, mikä tekee siitä hyvän valinnan pohjoiseen talveen ja huoneisiin, joiden ikkunat eivät ole aurinkoisella puolella.
Palmuvehkan suurin riski on liikakastelu. Annan mullan kuivua kunnolla ennen seuraavaa kastelua, ja talvella kastelen sitä vain harvoin. Kiiltävät, tummanvihreät lehdet pysyvät kauniina vuodesta toiseen ilman suurempaa hoitoa.
Posliinikukka
Posliinikukka tunnetaan vahamaisista lehdistään ja tähtimäisistä kukinnoistaan, jotka usein myös tuoksuvat. Lajista riippuen sen kasvutapa voi olla köynnöstävä, pensasmainen tai rento. Helppoja lajeja aloittelijalle ovat esimerkiksi sädeposliinikukka, isoposliinikukka ja tähtiposliinikukka.
Posliinikukka kannattaa istuttaa kokoonsa nähden melko pieneen ruukkuun, sillä monet lajit kasvavat luonnossa epifyytteinä eli päällysvieraina puiden oksilla. Köynnöstävät lajit tuetaan köynnöstuella tai narulla, ja rentovartiset lajit näyttävät kauneimmilta amppelissa.
Posliinikukka viihtyy valoisassa paikassa ilman paahteista suoraa aurinkoa. Annan mullan kuivahtaa kastelujen välissä, jotta juuret eivät vahingoitu. Kukinnan kannuksia ei kannata leikata pois, koska kasvi kukkii samoista kohdista uudelleen. Nuppujen aikana posliinikukkaa ei kannata siirtää, sillä nuput voivat varista.

Kilpipiilea
Kilpipiilea on hauska ja nopeasti kasvava viherkasvi, joka sopii erityisen hyvin kärsimättömälle viherpeukalolle. Sen pyöreät lehdet kasvavat pitkien ruotien päässä kuin pienet kilvet, ja kasvi työntää jatkuvasti esiin uusia sivuversoja.
Kilpipiilea viihtyy valoisassa paikassa ja tavallisessa viherkasvimullassa. Kastelen sen, kun multa on kuivahtanut, ja käännän ruukkua aina välillä, jotta kasvi kasvaa tasaisesti eikä kallistu kohti ikkunaa.
Sivuversoista on helppo kasvattaa uusia kasveja. Voit jättää ne samaan ruukkuun emokasvin kanssa, jolloin kilpipiileasta tulee tuuheampi, tai istuttaa ne omiin ruukkuihinsa. Kilpipiilean taimet ovat myös mukava lahja ystäville ja sukulaisille.

Aitoviikuna
Aitoviikuna ei ole varsinainen huonekasvi, mutta se kuuluu ehdottomasti kasvikokoelmaani. Kesällä se viihtyy valoisassa ja lämpimässä paikassa, ja talveksi se tarvitsee viileän lepokauden. Aitoviikuna pudottaa syksyllä lehtensä, mikä on täysin normaalia. Lepokauden aikana sitä kastellaan vain sen verran, ettei multa kuivu kokonaan.
Minun aitoviikunani talvehtii vanhempieni luona talvivarastossa, ja keväällä haen sen takaisin kotiin Pietarsaareen.
Viherkasvit pimeänä talvena
Pohjanmaan rannikolla talven valo on niukkaa, ja se näkyy myös viherkasveissa. Talvella kasvit kannattaa siirtää lähemmäs ikkunaa ja vähentää kastelua ja lannoitusta, koska kasvu hidastuu. Kasvivalo auttaa valoa kaipaavia kasveja, kuten jättipeikonlehteä ja kilpipiileaa, selviämään kevääseen. Palmuvehka puolestaan pärjää pimeän kauden yli lähes omin avuin.
Vihreyttä kotiin vuoden ympäri
Viherkasvien lisäksi piristän Pietarsaaren kotiani leikkokukilla ja keväisin tulppaaneilla.
Vaikka kaikki nämä kasvit ovat helppohoitoisia, jokaisella on omat tarpeensa. Kun valo, kastelu ja kasvualusta ovat kohdallaan, helpot viherkasvit pysyvät terveinä ja kauniina vuodesta toiseen. Huonekasvit tuovat kotiin rauhallisen ja rentouttavan tunnelman, ja niiden hoitaminen on minulle yksi arjen pienistä iloista.


